Aloitettiin tänään harjoittelu Katuturan slummialueella Home of Good Hope:ssa. Se on tavallaan päiväkoti ja sitä pyörittää Monica niminen nainen omilla- ja sponsorirahoilla. Monica
kertoi omasta tyttärestään, joka oli kuollut HIV:een 2004. Tämän vuoksi Monica
oli päättänyt perustaa päiväkodin, jotta voi auttaa lapsia.
Lapsia käy päivittäin n.400. Aamupäivästä annetaan lapsille puuroa, mehua ja hedelmä, jonka jälkeen isommat lapset lähtevät kouluun ja pienemmät voivat jäädä leikkimään ”sisätiloihin”. Katin kanssa pilkottiin hedelmät, oltiin ruoan ja mehun jaossa, tiskattiin ja tietenkin leikittiin lasten kanssa. Minä huolehdin lähinnä mehun kaatamisesta ja kamalaa oli säännöstellä jokaiselle vain puoli kuppia juotavaa, koska enempää ei ole antaa. Sama oli ruoan jaossa. Monica ja Sandra, toinen työntekijöistä, jakoivat ruoan sillä perusteella, saako lapsi yleensä kotona ruokaa vai ei. Päivällä lapset joutuvat lähtemään kotiin, koska uudet lapset tulevat syömään lounaan, kun pääsevät koulusta.
Suurin osa lapsista on todella likaisissa vaatteissa, pyyhkimättömissä nuhaisissa nenissä ja ilman kenkiä. Siltikin kaikki lapset, siis joka ikinen, oli hymyssä suin.
Puuron jakoa
Tyttö oli n. 2v. ja Monica uskoi, että häntä lyödään kotona.
Kertolaskujen opettelua
Koulutytöt heti posettamassa kun otin kameran esiin
Tapasimme pienen 1v. tytön,
jonka tausta oli todella rankkaa kuultavaa. Hänen äitinsä oli saanut hänet
13-vuotiaana. Hän tuli päiväkotiin 7-vuotiaan tätinsä ja enonsa kanssa. Kaikki
lapset olivat aliravittuja ja pieniä ikäisikseen. Täti kantoi hänet kotoaan päiväkotiin ja huolehti
tytöstä. Hän mm. piti lasta sylissä ja syötti hänet. Pikkuisella oli
korvatulehdus, koska korvasta valui märkää. Siltikään hän ei itkenyt, vaikka
oli selvästikin sairas. Silmät olivat vain kostuneet kyynelistä.
Raitapaitainen on nainen Monica. Kaksi muuta naista työskentelivät Home of Good Hopessa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti